Eilisiltana nukkumaan mentyäni otin petikaverikseni läppärini, luin fanifiktiota ja kirjoitin blogia. Vasta joskus varttia vaille keskiyön aikaan suvaitsin sammuttaa läppärini, ja olin valmiiksi huolestunut näkisinkö taas painajaisia.

 

Näin unta jossa vihainen ampiaislauma hyökkäsi kimppuuni pistimet tanassa. Sitten näin unta jossa jouduin käymään entisellä terapeutillani Munkkiniemessä, ja myöhästyin sinne menevästä bussista.

Näin hyvääkin unta, olin kylässä bestikseni Suvin luona ja leikin hänen saksanpaimenkoiransa Jofan kanssa.

 

Kello oli jo yksi iltapäivällä, kun suvaitsin raahata itseni pois sängystä. En tiennyt pitäisikö minun olla pettynyt itseeni, vai iloinen siitä etten herännyt puoli kuudelta aamulla ja odottanut tylsistyneenä, että uimahalli aukeaisi. Minulla oli nimittäin tänään kalenteriin merkitty uintipäivä.

 

Otin aamulääkkeet, huuhtelin rähmät silmistäni, pukeuduin pinkkiin mekkoon ja Monster High- puseroon, surffailin netissä ja söin yhden kiivin aamiaiseksi. Jos nousen aamulla joskus puoli yhdentoista jälkeen, en viitsi enää silloin harjata hampaitani tai syödä aamiaista, koska silloin ei teknisesti ottaen ole enää aamu.

 

Päätin lähteä käymään kotikotona. Matkustin sinne bussilla, vaikka muistin päätökseni kävellä niin usein kuin mahdollista. Mutta koska en ollut syönyt kunnon aamiaista, minulla ei ollut tarpeeksi energiaa ja verensokerini olisi mennyt liian matalalle. Minulla ei siis ole diabetesta tai hypoglykemiaa, mutta verensokerista on silti pidettävä huolta itse kunkin.

 

Perillä kotikotona lajittelin postit ja keitin kahvia. Pelkästään hajun perusteella onnistuin päättelemään, että tiskikoneessa olevat likaiset astiat olivat jo menneet homeeseen muhiessaan kosteudessa koneen sisällä. Laitoin koneen päälle ja lähdin kun pesuohjelma oli ohi, sillä välin surffailin netissä ja katselin perhevalokuvia, jotka naurattivat minua; kuva jossa isä pitää kaljua Miia- vauvaa sylissään, toinen käsi paketissa koska hän oli tipahtanut puusta, ja Sami- taapero virnistelee kameralle; tai se missä Sami- taapero seisoo kaatamansa joulukuusen vieressä peukut pystyssä.  

 

Matkustin bussilla Myyrmäkeen ja kävin Cittarissa ostamassa pänikän maitoa, se oli päässyt loppumaan.

 

Perillä kotona aloin katsomaan <i>Ghost World</i>- elokuvaa DVD:ltä, en ollut katsonut sitä vähään aikaan vaikka se on vielä viidentoista vuoden jälkeen suosikkielokuvani. Nyt innostuin katsomaan sitä uudelleen.

 

Myöhemmin päivällä ystäväni Suvi tuli visiitille, niin kuin olimme sopineet. Hän toi mukanaan kassillisen herkkuja ja kolme kassillista vanhoja vaatteita.

 

Herkkukassissa oli pieni Oltermanni- juusto, neljä suklaamuffinsia, kaksi pussia kanelipuusteja, pullo appelsiinimehua, litra maitoa, paketti kahvipuruja, ja pussillinen irtokarkkeja. Laitoin ruuat jääkaappiin ja keitin pannullisen kahvia.

 

Pengoin vaatekassit läpi, siellä oli Suvin vanhoja hipsterivaatteita ja hänen äidilleen kuuluneita vintage- vaatteita. Otin muutaman omakseni ja päätin että vien loput UFF:lle.

 

Katsoimme mainitsemaani elokuvaa, joimme kahvia ja söimme herkkuja, räpsimme kuvia, vitsailimme ja naureskelimme ja muistelimme vanhoja hyviä aikoja.

 

Sitten tuli ilta ja Suvin piti lähteä kotiin, veimme yhdessä vaatekassit UFF:in keräyslaatikkoon ja otimme kuvia katutaiteesta, kuten alikulkusillan ja Myyrmäen aseman seinämaalauksista. Saatoin Suvin hänen autolleen, sen jälkeen kipitin kiltisti kotiin sillä pelon maantiede voitti.

 

Kotona pesin pari koneellista pyykkiä, hoidin iltatoimet ja bloggailin. Loin uuden blogin Dreamwidth.org- sivustolle nimellä ”kangaroogirl”, aion copypastettaa sinne LiveJournal- merkintäni.