Eilisiltana jouduin jättämään siivoamisen kesken ja menemään nukkumaan, kun PMS- oireet ahdistivat minua niin pahasti. Noin kaksi viikkoa ennen kuin verenvuoto alkaa, minulle tulee valtavan kiukkuinen olo koska kokemani psykoottiset harhat pahenevat hormonien vuoksi.

 

Kyllä täytyy sanoa, että harmittaa olla psykoosisairas. Jos en olisi, jaksaisin siivota, peseytyä, urheilla, opiskella ja työskennellä, eikä tarvitsisi jättäytyä hauskuudesta pois niin kuin vuonna 2005 joulukuussa kun jouduin jättäytymään lukioni joulujuhlista pois pahan oloni vuoksi.

 

Nukuin aika hyvin ja näin kivoja unia. Herättyäni minulla oli epämukava olo, vaikka kuinka kiemurtelin ja vääntelin itseäni en löytänyt sopivaa nukkuma- asentoa, joten päätin nousta saman tien.

 

Otin aamulääkkeet, pukeuduin violettiin Dirndl- mekkoon ja pinkkiin Zombie Girl- paitaan.

Skrollasin Tumblrin ja Facebookin läpi, ja päätin lähteä saman tien morjenstamaan vanhempiani. Saisin sentään kahvia ja sympatiaa ennen kuin jatkaisin askareita.

 

Soitin äidille ja kerroin olevani tulossa käymään, hän sanoi että saan tulla. Matkustin bussilla kotikotiin, sekä äiti että isä olivat kotona.

Join kahvia, söin cashew- pähkinöitä ja avokadoja.

Äiti kampasi tukkani ja ihasteli kuinka nätti minä olen, hän sanoi että tukkani on niin pitkäksi kasvanut että kohta sen voi letittää. Murjaisin että sillä välin voisin letittää säärikarvani.

Vaikka käyn vanhempieni luona aika usein, tällä kertaa minulle jäi epätavallisen hyvä mieli. Äiti oli hyvällä mielellä, isä oli hyvällä mielellä, niin olin minäkin.

 

Myöhemmin päivällä matkustin Myyrmäkeen ja menin kotiin siivoamaan. Jynssäsin hankausnesteellä kylpyhuoneen lattiaan pinttyneen pölyn pois, ja pesin koneellisen pyykkiä ja ripustin ne. Sen jälkeen piti jynssätä hankausnesteen jättämät tahrat pois.

Sen jälkeen vanha kunnon ystävä PMS jatkoi ahdisteluaan, joten päätin luovuttaa ja lähteä kävelylle ennen kuin tulisi hämärää.

 

Poikkesin Martinlaakson vanhan ostarin Alepaan ostaakseni pussillisen avokadoja ja litran maitoa, sekä hieman suklaata ja pullokahvia. Mietin miksi olen päättänyt ostaa niin paljon ruokaa, ottaen huomioon että minulla on lähestulkoon olematon ruokahalu.

 

Käppäilin Martinlaakson asemalle ja nousin bussiin 565. Ehdin juuri ja juuri käymään Myyrmannissa ennen kuin se suljettiin, kävin Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa uutukaisen muistikirjan, kaksi violettia ”taikamustekynää” eli sellaista jonka musteen pystyy pyyhkimään pois erityisellä pyyhekumilla, ja 20 ensimmäisen luokan postimerkkiä. Helmikuussa on muutaman ystävän synttärit ja sen ohella ystävänpäivä, joten lähetän ainakin miljuuna korttia. Pitäisi myös lähettää Zoyan paketti.

 

Perillä kotona aloin voida huonosti kaikkien popsimieni herkkujen jälkeen, kävin heittämässä minimaaliset yrjöt. Onneksi vointini ei pahentunut sen jälkeen, itse asiassa oloni oli aika hyvä, eivätkä harhatkaan häirinneet niin kuin ennen.

 

Pyyhin kirjoituspöytäni puhtaaksi. Kävin viemässä metalli-, paperi- ja kartonkijätteet kierrätykseen. Kumma kyllä, minua ei paleltanut juuri ollenkaan.

Kävin myös viemässä viimeksi ostamani muistikirjat omaan varastokoppiini alakerrassa, ja hain yhden johon kirjoitan sitten kun nykyinen on täynnä.

 

 

Laitoin Lumiani herätyskellon soimaan kello yhdeksältä huomisaamuna, jotta ehdin käydä suihkussa ennen kuin menen laboratorioon antamaan verinäytteen, sitten menen terveyskeskukseen. Minulla on jokavuotinen terveystarkastus, haluan tarkistuttaa silmien, keuhkojen etc. kunnon ja kysyä neuvoa ravitsemuksesta huolehtimiseen, ja jotain troppia oikeanpuoleisen ranteeni ihottumaan.

 

Pitää hoitaa kotityöt loppuun asti, eli imuroida ja mopata lattia huonekalujen alta, pyyhkiä kirjoituspöytä ja keittiön tasot, ja viedä matto ulos tomutettavaksi.

 

ASPA- työntekijäni, Kaarina tulee luokseni visiitille klo 14:30. Loppupäiväksi voisin mennä Tyttöjen Talolle.