Nukuin aika hyvin edellisen yön. En oikein muista mitä unia näin, ei kun muistanpas; näin unta jossa opiskelin ammattikoulussa joka muistutti kovasti päiväkotia, viktoriaanisten kartanojen sisätiloista, IKEAsta, siitä että liikuin Kannelmäen ostarilla istuen rullalaudalla, teinipojista ranskalaisiksi sisäköiksi pukeutuneina, Doctor Who- sarjan Harold Saxonista… ja kolmatta tohtoria näytelleestä Jon Pertweestä, kuinkas muuten. Hän on unieni herra.

 

Suvicita oli minulla yökylässä, hän oli ollut Kustom Kulture Show- tapahtumassa Kaapelitehtaalla serkkunsa kanssa myöhään illalla, ja hänellä oli ilmeisesti ollut mukavaa. Aamulla noustuani minulla oli huomattavasti parempi olo kuin eilisiltana, nyt kun olin saanut hyvät yöunet. Mitä nyt vähän päätä särki ja oli hieman outo olo.

 

Otin aamulääkkeet ja pukeuduin, en välittänyt hoitaa aamutoimia. Pukeuduin punaiseen Nanson puuvillapuseroon jossa on erikokoisia valkoisia sydämiä, ja skottiruudulliseen hameeseen. Joimme kahvia ja söimme suklaata, viinietikkasipsejä ja irtokarkkeja, jostain syystä minun ei tehnyt yhtä paljon mieli kahvia kuin aiemmin joten join vain yhden kupillisen

Etsimme kaveriselfieitä varten hassut hatut, ja niitähän minulla riittää; minulla oli punainen tupsullinen Hello Kitty- pipo ja Suvicitalla verkkoperälippis jossa on kuva kasipallosta jolla on lepakonsiivet. Juttelimme ja vitsailimme ja naureskelimme, tässä esimerkki:

Suvi: Yksi mun ystävistä oksensi kerran puhelinkoppiin Roomassa!

Minä: Ainoa puhelinkoppi johon mä oksentaisin ois varmasti Tardis!

Suvi: Sitten sieltä tulisi vihainen Tohtori joka mäjäyttäisi sua päähän äänimeisselillä!

 

Kävimme Myyrmäen juna- asemalla Mike’s Diner- raflassa, minä sain kalaa ja ranskalaisia ketsupilla ja valkosipulimajoneesilla, ja Suvi otti ison hampparin bataattiranskiksilla. Joimme kahvia ja söimme jälkiruuaksi suklaapusuja.

Raflan omistaja Nakki- Mike antoi ystävänpäivän kunniaksi suukkoja, vaihdoimme poskisuudelmat ja naureskelimme.

Suvicita ei jaksanut syödä bataattiranskiksiaan, minä sain syödä loput.

 

Odotin Suvicitan kanssa junaa, hänen lähdettyään palasin kotiini. Ajattelin käydä kävelyllä katselemassa paikallista katutaidetta, mutta en jaksanut sillä ulkona oli aika loskaista ja liukasta ja minulla oli vieläkin vatsa pullollaan.

 

Palasin kotiin, surffailin netissä ja bloggailin, vein roskat, tein kaksi soittolistaa Spotifylla, katsoin Netflixiltä Doctor Who- sarjan jakson jossa 11 ja Amy tapaavat Vincent Van Goghin, se herätti minussa paljon tunteita Krafayis- hirviön kohtalosta ja Van Goghin tavasta nähdä kauneutta maanis- depressiivisyytensä kautta.

 

Luulen että jatkan siivoamista huomenna. Lattia pitäisi imuroida taas, mukaan lukien huonekalujen alta, se pitää myös luututa. Pitää viedä matto ulos tampattavaksi, ja puleerata kylpyhuone.

ASPA- työntekijäni Kaarina tulee käymään luonani kello puoli kolmelta. Sen jälkeen voisin mennä Tyttöjen Talolle.