Eilisilta sujui yllättävän mukavasti, valvoin keskiyöhön asti surffailen Wikipediassa ja erilaisissa fandom- pohjaisissa Wikia- sivustoilla kuten Five Nights At Freddy’s, Doctor Who, American Horror Story ja niin edespäin.

 

Nyt kun minulla on peruskoulu ja lukio takana, olen tullut huomanneeksi että jos joskus kiinnostun historiasta, biologiasta, kasvitieteestä, filosofiasta, astrologiasta tai muista aihepiireistä mitä koulussa opetetaan, haluan etsiä tietoa omilla ehdoillani enkä istua koulunpenkillä pänttäämässä samalla kun takapenkin pojanryökäleet heittelevät minua märillä käsipapereilla.

Persoonaani kuuluu se piirre että haluan mennä omilla ehdoillani enkä olla pakotettu mihinkään. Vaikka olenkin monien auktoriteettien, mukaan lukien vanhempieni, mielestä kuin Zen Cafen albumi ”Laiska, tyhmä, ja saamaton”, olen itse sitä mieltä että olen (vaikka itse kehunkin) intuitiivisesti älykäs, en vain osaa soveltaa tätä intuitiivista älykkyyttä tämän yhteiskunnan vaatimuksissa. Ehkä siksi en pärjää koulussa enkä töissä.  

 

Katselin yhden nettituttavan Instagram- sivustoa, ja tunsin kateutta siitä ettei oma elämäni ole yhtä värikästä kuin hänellä. Tai sanotaanko niin, ettei minulla ole sen vertaa rahaa että elämäni voisi olla yhtä värikästä kuin hänellä.

Nyt kun pääsimme asian ytimeen, olen alkanut miettimään että jos en olisi niin masentunut ja ahdistunut ja turhautunut ja harhainen koko ajan, olisin jo aikapäivää sitten huomannut kuinka taianomaisen kaunista elämäni on, pyjamahousuineen ja suklaakonvehteineen ja neuletöineen ja sateisine päivineen. Ehkä tuolla jossain on joku, joka lukee merkintöjäni ja kuviani joita jätän Internettiin muistutukseksi siitä että ”hei, minä olen olemassa”, ja kenties hän itse kadehtii minun elämääni?

 

Olen miettinyt pitäisikö minunkin hankkia Instagram- tili, mutta sinnehän saa luotua tunnuksen vain Android- puhelimella, ja minulla on Nokia Lumia. No jaa.

 

Nukuin hyvin, heräsin aamulla kun sain tekstiviestin jossa ilmoitettiin että Saunalahden asiakkaana saan Trendi- lehden erikoishintaan, höh höh. Deletoin viestin ja menin takaisin petiin.

 

Näin unia tämän päivän askareista, ja ne pistivät todellisuudentajuni sekaisin. Kun heräsin, luulin että olin oikeasti fillaroimassa kesäisen maiseman halki Martinlaakson uuden ostarin Lidliin ostamaan Fazermint- konvehteja.

Kampesin itseni ylös sängystä, otin aamulääkkeet, pukeuduin Zombie Pikachu- paitaani ja uusiin Halinalle- pyjamahousuihini, käynnistin läppärini ja kirjauduin nettipankkiin. Tilini oli mennyt eilen miinukselle noin yhdeksän euron verran, sillä minulta oli peritty käyttömaksut.

Minulla oli 71 euroa ja neljä senttiä. Vaikka olin vielä unelias, kiskoin takin niskaan ja lähdin ulos kyntämään loskaa. Ulkona oli lämpötila nollan yläpuolella, satoi tihkua, kadut olivat hiekoitettu mutta oli silti paikoittain liukasta.

Menin pankkiin, nostin 71 euroa, ja kävin Myyrmannin Citymarketissa ostamassa viikon perusruuat ja sen ohella kaksi pulloa Frezza Moccaa, paketin Fazermint- konvehteja, ja paketin Pirkan suklaakonvehteja.

 

Perillä kotona laitoin ruuat jääkaappiin ja join ostamani jääkahvit. Ne maistuivat tavattoman hyville, varsinkin kun minulla oli hieman jano reissun jälkeen.

 

Minulla oli hieman häröttävä olo, olin ilmeisesti sokerihumalassa syötyäni hyväskää.

Vatsani menee aina löysäksi, kun olen syönyt liikaa suklaata ja juonut paljon kahvia. Kävin heittämässä ripulit ja kuset päälle, ja jouduin suihkuttamaan ilmanraikastinta kylpyhuoneeseeni.

 

Lähdin käymään Helsingissä, minulla oli sinne asiaa. Ennen lähtöä mietin otanko mukaani päiväkirjani vai neuletyöni, päätin ottaa päiväkirjan.

 

Matkustin P- junalla Helsinkiin lentoaseman ja Tikkurilan kautta. Olisin voinut mennä myös I- junalla sillä se menee nopeammin, mutta P- junalla mentäessä näkee paljon kauniita maalaismaisemia välillä Kivistö ja Leinelä.  

 

Perillä Helsingissä alkoi olla jo hämärää. Matkustin kympin ratikalla Iso- Roballe ja kävin UFF- myymälässä ostamassa virkatun päiväpeiton; olin pyytänyt myyjää laittamaan sen varaukseen, jotta voisin tänään ostaa sen. Ostin samalla punaisen Nanso- puseron jossa on valkoisia sydänkuvioita, onneksi se oli Medium- kokoa vaikka se vaikutti hieman kireältä. Ostin myös korvakorut, jossa on kaksi valkoista hymiönaamaa joilla on hopeiset tähdet silmien kohdalla.  

 

Matkustin samalla ratikalla keskustaan, ja samalla junalla Myyrmäkeen.

Kävin Myyrmäen juna- aseman raflassa, Mike’s Dinerissä nauttimassa klassista brittiruokaa eli annoksen kalaa ja ranskalaisia ketsupilla ja kerrassaan ihanalla valkosipulin makuisella majoneesilla. Olin pyytänyt kokkia jättämään salaatin pois; salaatit ovat muuten okei mutten tykkää siitä vihreästä osasta, se on kuin puunlehtiä söisi.

Kumma kyllä, sain syötyä koko annoksen, eikä minua oksettanut jälkeenpäin. Olen joskus epäillyt minulla olevan refluksitauti, yleensä kun syön vaikka ihan normaalikokoisen aterian niin tunnen että ruoka nousee kurkkua pitkin ylös.

 

Kotona laitoin tavarat paikoilleen; sydänpuseron laitoin pyykkikoneeseen, minulla on tapana pestä kaikki saamani vaatteet. Korvakorut laitoin korvakoruille tarkoitettuun laatikkoon, ja neulepeiton laitoin sänkyyni.

IMG_2173.jpg

Päätin olla pesemättä sitä, vaikka yleensä pesen kaikki saamani uudet tai uusvanhat (eli ”second hand”) sillä se on tehty villasta eikä minulla ole hienopesuainetta. Sitä paitsi sitä olisi hankala saada mahtumaan pieneen pyykkikoneeseeni.

 

Kävin vielä illan aikana pari kertaa Myyrmannissa. Kävin myös kirjastossa, noudin varaushyllystä uuden suomennoksen Anne Frankin päiväkirjasta sekä Anne Ricen kirjan Veren vangit

Kotiin palattuani imuroin lattian ja jynssäsin vessanpöntön niin kuin yleensä keskiviikkoisin, ja pesin koneellisen pyykkiä. Pesin samalla sen uuden Nanso- puseron.

 

Illalla otin lääkkeet ja katsoin muutaman jakson Doctor Who:ta. Olen alkanut tykkäämään 11:sta Tohtorista, vaikka tykkäänkin eniten kymmenennestä. Minusta on myös hauska nähdä ”klassisiin” Tohtoreihin, eli siis ensimmäiseen ja kahdeksanteen, viittaavia vihjeitä uusista jaksoista, eli siis yhdeksännen ja kahdennentoista Tohtorin välillä. dFQsn.jpg

 

En tiedä tulenko ikinä kiinnostumaan Capaldi!Tohtorista.

 

Neuloin toisen raidan valmiiksi nykyiseen neuleprojektiini, huomenna voisi ostaa lisää villalankaa niin voin aloittaa kolmannen raidan.

Ajattelin myös että alkaisin neulomaan neljännen Tohtorin suosimaa raidallista kaulaliinaa. Olen etsinyt sitä Etsy- nettikaupasta, mutta yksi autenttinen käsin neulottu kopio maksaa yli sata euroa plus toimituskulut.

Onhan sellainen tarkka kopio hankala tehdä, mutta siinä on siis uusi projekti.

doctor-who-scarf-2.jpg

Huomenna, tai siis tänään, voisin käydä Myyrmannin Citymarketissa ostamassa lisää villalankaa jolla aloittaa kolmas raita. Siniharmaa- punavalkoraidallinen lanka voisi sopia siihen.

Ajattelin myös käydä vanhempieni luona.