Sille saattaa olla jokin freudilainen selitys, miksi näin unta jossa minulla oli ylävartalon peittona ainoastaan rintaliivit, samanlaiset jotka minulla on ollut koko mummolareissun ajan.

Unessa olin Martinlaakson kirjaston etuoven edustalla, istuin vaaterekin ääressä ja mietin onko hädässä olevalla nakupellellä oikeus pölliä itsellensä vaatteita jos ei ole varaa ostaa niitä. Mieleni teki kierrätysmateriaalista valmistettua ruskeaa puseroa jossa oli yksi paksu musta raita, leveä kaula- aukko jossa mustaa pitsiä, se oli tautisen kallis kuten kierrätysmateriaalista valmistetut vaatteet yleensä tuppaavat olemaan.

Halusin varastaa kyseisen puseron, mutta huomasin että minua katseli ikkunasta kirjastontäti joka muistutti ulkonäöltään yhtä tarhatätiä omasta lapsuudestani.

 

Nukuin kello yhdeksään asti, kunnes mummi alkoi huutelemaan että eikö olisi jo aika nousta ylös. Nousin, huuhtelin rähmät silmistä, pukeuduin violettiin Dirndl- mekkoon ja oranssi- violettiraidalliseen puseroon.

Nautin aamiaiseksi riisipuuroa kanelilla ja sokerilla, kolme pisaratomaattia ja kupin kahvia maidolla ja sokerilla.

 

Mummi lähetti minut kauppaan, ostin kilon Van Gogh- pottuja, kolme litraa maitoa ja paketin ruisleipää.

 

Autoin mummia puistelemaan joka ikisen maton hänen asunnostaan, ja imuroimaan lattiat.

 

Lounaaksi söimme samaa safkaa mitä muinakin päivinä, lohi- juures- keittoa ja ruisleipää sinihomejuustomuruilla ja keitetyillä punajuuriviipaleilla (yllättävän hyvää).

 

Lounaan jälkeen menimme nokosille, mummi nukkui sohvalla ja minä hänen makuuhuoneessaan jossa majailen aina kun tulen yökylään. Mummi herätti minut iltapäiväkahville, tarjolla oli myös keksejä ja pullaa.

 

Olin maininnut että minun pitäisi pestä tukkani ennen kuin palaan kotiseuduille, joten mummi vei minut saunaan. En siis mennyt saunaan kun sitä ei ollut vielä siihen aikaan päivästä lämmitetty, mutta kävin suihkuhuoneessa pesemässä tukkani ja jynssäämässä vartaloni putsiksi.

Autoin mummia viemään perunapusseja kylmiöön, ja hakemaan kellarikomerosta muutaman talvitakin.  

 

Päivälliseksi oli lettuja, vispipuuroa, omena- kaurapaistosta, vadelmia ja mustikoita pakasteesta sulatettuina.

 

Lopun päivää nyhjötin sisällä, kirjoittaen uuteen päiväkirjaani; pitäisi varmaan ostaa taas taikamustekynä sillä lyijytäytekynän jälki näkyy aika huonosti kyseisen päiväkirjan sivuilla.

 

Huomenna aion palata kotiin. Laitoin kännykkääni herätyksen, se soi kello kahdeksalta. Aion laittaa itseni niin edustavan näköiseksi kuin mahdollista, pakata loput tavarani, halata ja pussata mummua hyvästiksi (hän on melkein 90- vuotias, ei koskaan tiedä mikä tapaaminen on se viimeinen…) ja ehtiä klo 09:35 lähtevään Väinö Paunun linja- autoon.

Tietääkseni olen perillä kotona joskus klo 13 aikoihin. Kotiin palattuani aion laittaa tavarat paikoilleen ja pestä viikon pyykit; mutta koska olen ollut suurimman osan viikosta poissa kotoa, siellä ei tarvitse sen ihmeemmin siivota. Imurointi olisi kyllä paikallaan, siellä on vieläkin iltapalaksi keitettyjen kananmunien kuoria pitkin ja poikin lattiaa.