Valvoin koko perjantain ja lauantain välisen yön, vaikka olin ottanut lääkkeeni eilen illalla. Luulen että syynä oli se että perjantai oli hauska ja tapahtumarikas päivä, sellainenhan saa mielen virkeäksi. Eikä siinä mitään, ei minulle tullut siitä mitenkään pahaa oloa, mitä nyt vain on vähän ilmava olo.

 

Joskus aamuyöstä sain kuningasajatuksen, että tänään voisin mennä Helsinkiin katsomaan elokuvan <i>Onnelin ja Annelin talvi</i> nyt kun minulla on rahaa ja olin aikaisin hereillä. Valitettavasti Finnkinon nettisivujen mukaan kyseistä elokuvaa ei näytetä tänään, mutta luulen että katson sen sitten myöhemmin DVD:llä.

 

Kello viiden aikaan aamulla otin aamulääkkeet ja tyhjensin kuukuppini, sen käyttö alkaa luonnistumaan ja sujua entistäkin paremmin nyt kun minulla on tekniikka hallussa. Kuukautiseni alkavat olla jo tältä kuukaudelta ohi, joten siirryn pikkuhousunsuojiin.

Vaihdoin pyyhkeet puhtaisiin, sitten kävin suihkussa ja pesin tukkani, laitoin niihin Erittäin Hienon Suomalaisen hiusnaamion, pesin kasvoni ja laitoin niihin kukkaisöljyseerumia, ja sivelin huuliini mansikan makuista Hello Kitty- huulirasvaa jonka Zoya lähetti minulle ystävänpäivälahjaksi.

Lyhensin otsatukkaani taloussaksilla, puin siistit vaatteet päälle, harjasin hampaani, ja tunsin oloni kaikin puolin hyväksi. Juuri sen vuoksi minun pitäisi huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastani entistäkin paremmin.

 

Tein kotitöitä sen verran että jynssäsin vessanpöntön, moppasin näkyvän osan lattiasta, laitoin isomman kaapin järjestykseen, ja päätin että jatkaisin siivousta vasta kello yhdentoista jälkeen kun naapurit ovat jo heränneet eikä ylimääräinen meteli häiritsisi heitä.

Minun pitää vielä imuroida ja mopata lattia huonekalujen alta, viedä iso matto ulos tomutettavaksi, pyyhkiä kirjoituspöytä ja keittiön tasot, vietävä roskat, ja puleerattava loput kylpyhuoneesta; sitten on viikoittainen siivousrutiini hoidettu.

 

Odotellessani kauppojen aukeamista pesin ja ripustin koneellisen pyykkiä, sekä tiskasin astiat.

 

Päätin lähteä Helsinkiin, mutta oli vielä aikaista joten päätin matkustaa vähän pitemmän kaavan mukaan.

Matkustin bussilla 560 Rastilaan ja olin vähällä nukahtaa matkan aikana. Pää alkoi nuokahdella Mellunmäen jälkeen, ja tuli sellainen pää pilvissä- olo.

 

Matkustin Rastilasta metrolla Hakaniemeen, ja ehdin Ekolon ovelle juuri kymmenen minuuttia ennen aukeamista. Menin siihen kulmalla sijaitsevaan K- Markettiin juomaan kupillisen kahvia, sitten menin edellä mainittuun kauppaan päivän ensimmäisenä asiakkaana.

Ostin kolme eriväristä Humble Brush- hammasharjaa, pinkin, valkoisen, ja keltaisen. Kyseinen hammasharja on ehdoton suosikkini; se on biohajoavaa, luonnostaan antibakteerista bambua, ja jokaisesta ostetusta hammasharjasta lahjoitetaan yksi kehitysaputyöhön, eli siis ihmiselle joka tarvitsee sitä. Ostin myös B12- vitamiinia sisältävää hammastahnaa, se on ihanan vaaleanpunaista.

 

Matkustin metrolla Kamppiin ja kävin Ruohonjuuressa ostamassa kankaisen pikkuhousunsuojan, punaisen jossa on tummemman punaisia tähtiä. Minulla on ennestään ruskea kankainen suoja jossa on kuosina tummanruskeita omenoita, enää kuusi kappaletta niin minulla on niitä sopivasti.

Ostin myös Hurraw!- huulirasvan jonka makuna on ayurvedinen ”vata” eli ruusu, kardemumma, ja manteli. Olisin halunnut ostaa jemmaan Crazy Rumours- huulirasvoja, mutta siellä ei myyty suosikkimakujani.

 

Kävin myös asematunnelin Cybershopissa ostamassa 1,6- millisen ”hevosenkenkä”- lävistysrenkaan ja kaksi lukkopalloa korvalävistystäni varten, Suvicita lupasi laittaa sen paikalleen.

Molemmissa korvalehdissäni on kolme reikää, kahdessa ylimmässä pidän juuri noita 1,6- millisiä hevosenkenkiä ja alimmissa pidän vaihtuvia korvakoruja. En ole nyt vain vähään aikaan pitänyt niitä, sillä talvisin ei oikein jaksa aina pynttäytyä, puhumattakaan siitä että korvakorut tuppaavat takertumaan kaulaliinaan. 

 

Tuntui ihmeelliseltä nähdä auringon paistavan taivaan täydeltä pitkästä aikaa. Kevättä rinnassa.

 

Matkustin bussilla 421 Raappavuorelle ja menin käymään vanhempieni kotona. He olivat lähteneet aikaisin aamulla Kanarialle, ja palaisivat viikon sisällä.

Join heidän appelsiinimehunsa ja söin kaikki cashew- pähkinät, katselin VHS- kasetteja, sitten palasin bussilla 565 Myyrmäkeen ja menin kotiin.

Mitä tarkemmin ajattelen asiaa… sitä varmempi olen, että taisin unohtaa kukkaroni vanhempieni luo. Onneksi siellä nyt ei ole paljon rahaa, ja voinhan käydä myöhemmin hakemassa sen. Niin ja se korvarengas oli myös siellä kukkarossa, voihan mokoma.

 

Katselin YouTubesta vanhojen piirrettyjen (SilverHawks, ThunderCats, Scooby Doo, Groovie Goolies) introja ja Monty Python: Elämän tarkoitus- elokuvan sketsejä. Suosikkini on Every sperm is sacred.

 

Myöhemmin päivällä Suvicita tuli kylään. Olimme sopineet että hän jättää kamansa minulle siksi aikaa kun menee Kustom Kulture- tapahtumaan Kaapelitehtaalle serkkunsa kanssa, ja sitten tulee minulle yökylään. Huomenna menemme ystävänpäiväkahveille.

Yritin vaihtaa pölynimuristani pölypussin, joka oli sattumoisin haljennut. Puhdistin venttiilin tai filtterin tai mikä lie se olikaan, olen tekniikan ihmelapsi. Onneksi Suvicita oli paikalla, meistä on hauska repiä huumoria kaikesta.

Suvicita toi mukanaan kanelipullia, irtokarkkeja, brownie- kakkupalasia, viinitetikkasipsejä, porkkanamehua, ja mandariineja.

Hänen lähdettyään sain imurin jotenkuten toimimaan. Ensi viikolla kun saan enempi rahaa, voisin tilata Amazonista sellaisen kankaasta valmistetun pölypussin jonka voi tyhjentää ja pestä ja käyttää uudelleen; sellainen säästää rahaa ja luontoa, ja ennen kaikkea minun hermojani.

 

Vietin suurimman osan päivästä netissä, illemmalla lähdin käymään kotikotona hakemassa kukkaroni. Se oli siellä minne olin sen jättänytkin, ja aiemmin päivällä ostamani korvakoru oli vielä tallessa.

 

Palasin kotiin ja söin hieman herkkuja.

Myöhemmin illalla kävin pikaisessa suihkussa, kuurasin kroppani saippualla ja sitten puin puhtaan yöpaidan päälle. Tuntui mukavalta mennä peittojen alle nalle kainalossa, puhdas yöpaita päällä.

 

Minulla alkoi olla outo olo läpivalvotun yön jälkeen. Jostain syystä peittoni kuviot sattuivat silmiini, ja muutenkin päässä tuntui hieman vipattavan.

 

Myöhemmin illalla Suvicita soitti minulle, hän oli palannut messuilta ja halusi minun tulevan avaamaan etuoven. Minulla oli outo käsitys, että puhelusta olisi ollut kolme kuukautta kun menin avaamaan hänelle oven.