Näin taas unta Jon Pertween näyttelemästä kolmannesta Tohtorista. Ihme juttu, olen nähnyt hänestä unta useampana yönä eri taustoissa.

Viime yönä näin unta jossa olin matkalla vanhempieni kanssa kesämökille, matkalla poikkesin kommuunissa jossa viihdyin niin mainiosti, että unenpöpperössä päätin muuttaa kommuuniin. Mutta sitten tajusin että minullahan on ennestään oma viihtyisä asunto, ja sitä paitsi olen asunut eräänlaisessa kommuunissa; heti 19 vuotta täytettyäni muutin Myyrmäkeen nuorten mielenterveyskuntoutujien turvakotiin nimeltään Casa Franca. Siellä oli kyllä päällimmäisin puolin mukavaa, ellei laskettu kusipäisiä hoitajia, ihmissuhdedraamoja, ja sitä että piti jatkuvasti siivota toisten sotkuja. Jos Elyseé ei olisi asunut aivan vieressäni, olisin seonnut, apua.

Unessa hukkasin mittavan CD- kokoelmani ja olin siitä murheissani.

 

Noustuani kello oli puoli kaksitoista aamupäivällä. Olen huomannut että muutamaan viime päivään pätee se sääntö, että näen unta Jon Pertweestä ja sitten nousen klo 11:30. Höh höh.

 

Yön aikana oli tullut uusi lumihanki, mutta se suli loskaksi alta aikayksikön.

 

Otin aamulääkkeeni, tyhjensin kuukautiskuppini, harjasin hampaani, peseydyin ja pukeuduin.

Puin päälleni pinkki- ja violettiraidallisen pitkähihaisen paidan, violetin Dirndl- mekon, ja pinkin sydämen muotoisen muovijalokivi- kaulakorun. Minulla on aika monta kaulakorua, jossa on vaaleanpunainen sydän.

 

Katsoin eteisen piirongin laatikkoon tarkistaakseni olivatko CD- levyni vielä paikallaan; siellähän ne olivat ja oikein naureskelivat minulle.

 

Kuulin kun postiluukustani sujahti jotain, menin katsomaan ja hetken etsimisen jälkeen huomasin että biker bitch- saappaitteni juureen oli tipahtanut punainen kirjekuori. Siellä oli ystävänpäivätervehdys Sandralta, siitä tuli hyvä mieli.

 

Vietin keskipäivän surffaillen netissä. Mietin että tänäänhän on ne Myöhätuulen ystävänpäiväkahvit, mihin aikaan sinne voisi mennä?

Katsoin Hyvät Tuulet- yhdistyksen nettisivuilta yhteystietoja, olin vähällä soittaa Lauhatuuleen mutta valitsin Myöhätuulen ja kysyin mihin kellonaikaan juhlat alkavat, minulle sanottiin että sinne voi tulla saman tien.

 

Hyppäsin bussiin 571 ja jäin pois Pähkinärinteessä.

Myöhätuulessa oli parhaillaan trio soittamassa musiikkia, siellä oli niin paljon porukkaa etten mahtunut liikkumaan. Siellä oli tuttuja nuortenilloista, ja aika paljon vanhoja ihmisiä.

Ilahduin huomatessani että paikalla oli myös Jasmin, joka oli samalla luokalla ollessani Kivimäen ala- asteella. Hän on todella kaunis ja hurmaava ja kultainen ihminen, ja näytti hyvinvoivalta. Hän hymyili minulle ja halasi minua.

Hän oli paikalla ikään kuin emäntänä, hän antoi minulle palasen kakkua ja suolaista piirakkaa jossa oli tonnikalaa, sipulia, mustia oliiveja, keltaista ja punaista paprikaa ja muuta hyvää. Join kupin kahvia ja sain myös kaakaota. Kakun päällä oli ranskalaisia pastilleja, en ollut muistanutkaan kuinka hyvältä ne maistuivat.

Menin pieneen huoneeseen juttelemaan ja naureskelemaan muiden kanssa, kirjoitin samalla päiväkirjani viimeisiä sivuja, ja pyysin yhtä mukavaa naista kirjoittamaan ystävänpäivätervehdyksen päiväkirjani välilehdille.

Sain myös käsintehdyn ystävänpäiväkortin yhdeltä ohjaajalta, se on kolmas ystävänpäiväkortti minkä sain tänä vuonna.

 

Myöhemmin päivällä lähdin muualle, kävellessäni bussipysäkille tulin ajatelleeksi että oma henkilökohtainen Taivaani on kaikkea tuollaista; onnittelukortteja, musiikkia, runoja, iloisia ja ystävällisiä ihmisiä, kakkua ja kaakaota ja yhdessäoloa.

 

Hyppäsin saman tien bussiin 335 tai mikä se nyt olikaan, joka meni Linnaisiin, mutta tajusin että se ei koukkaa Myyrmäen kautta. Jäin pois ja kävelin seuraavalle pysäkille, onneksi se oli lyhyt matka ja bussi 571 saapui sen siliän tien.

 

Palasin kotiin ja päätin aloittaa viikkosiivouksen; vein kaikki matot parvekkeelle ja nostin kaikki tavarat lattialta sängylle ja sohvalle ja imuroin näkyvän osan lattiasta. En jaksanut sen enempää.

Laitoin hieman julisteita ja lehtileikkeitä ja muita kivoja paperi- ja kartonkipohjaisia ihanuuksia keittokomeron ja eteisen väliselle seinälle. Olisi mahtavaa löytää jostain <i>Me Rosvolat</i>- elokuvan juliste samalle seinälle, laitoin kyseisen elokuvan Facebook- sivulle kysymyksen tästä.

Kuuntelin Hevisaurusta, Lordia, Chicks On Speediä, Garbagea, Holea, ja Weird- Al Yankovicia.

Aloitin uuden päiväkirjan.

 

Päätin lähteä käymään Helsingissä. Nousin bussiin 411 ja ihmettelin miksi olin niin kiukkuisella tuulella; minulla oli ollut niin mukava päivä tähän mennessä, kuukautiseni olivat jo alkaneet (yleensä PMS- kärttyisyyteni kestää noin puolitoista viikkoa ennen verenvuodon alkamista ja päättyy heti samana päivänä), eikä kahvissani ollut kofeiinia.

 

Jäin pois Runeberginkadun kohdalla Manskulla, ja kävelin räntäsateen halki Kansallismuseolle. Olen tottunut käymään kyseisessä museossa perjantai- iltapäivisin, jolloin kyseiseen museoon on ilmainen sisäänpääsy.  

Katsoin hieman Sibelius- näyttelyä, ja ajattelin että mummini saattaisi tykätä siitä, hän on Sibelius- fani. Katsoin myös perusnäyttelyn, jossa esiteltiin vanhan kansan työkaluja kuten paimentamisvälineitä, riistanpyyntivälineitä, koruja ja kansallispukuja. Kyllä sitä ennen vanhaan osattiin kans.

Minua harmitti hieman kun puolet museon tiloista oli suljettu, juuri ne missä olin eniten viihtynyt. Niitä oltiin nimittäin ”uudistamassa”. Lippukassan myyjän mukaan remppa on valmis vasta tämän vuoden joulukuussa. No jaa, onhan se sen arvoista.

 

Kävin Kampin kauppakeskuksen ja Forumin välisen tunnelin matkamuistokaupassa, haluaisin ostaa t- paidan tai collegepuseron jossa on kuva Suomen eläimistä, ja löysin yhden kivan tummanvihreän paidan jossa on kuva ilveksestä. Luulen että moni sanoisi, että se näyttää ihan minulta. Ja vihreän eri sävyt pukevat minua hyvin, kun olen muutenkin ituhipin näköinen :B

 

Vitutti kun kyseisessä kaupassa myytiin paitoja, jossa on kuva avioparista (sulhasella murheellinen ilme) ja alla teksti ”GAME OVER!”. Tiedän että se on huumoria, mutta ottaen huomioon että vaikka kukaan ei pakota heteromiestä menemään naimisiin inhoamansa ihmisen kanssa, ympäri maailmaa alle alaikäisiä tyttöjä pakotetaan suoraan koulunpenkiltä naimisiin vanhojen ukkojen kanssa, ja on olemassa vähemmistöjä jotka antaisivat mitä vain että pääsisivät naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa.  

 

Kävin Ruohonjuuressa ja mietin että pitäisikö minun alkaa käyttämään Hurraw!- tai Crazy Jack- huulivoiteita, ainakin niissä on monia ihastuttavia makuja; Hurraw!:in suosikkini ovat kookos, appelsiini, ja ayurvedinen ”vata”, joka koostuu kardemummasta ja ruususta.

Crazy Jackilla on monta ihanaa makua; kanelipulla, piparkakku, suklaa- mansikka, viinirypälesooda, ja sellainen amerikkalainen pinkki purukumipallo. Ihanaa!

Ainoa mikä siis estää minua ostamasta kasvipohjaisia ihonhoitotuotteita on se että huulieni iho on tavattoman herkkä, limetin makuinen Hurraw! aiheutti pahimman laatuisen kuivumisen. Sinällään ihmeellistä, sillä sehän ei sisällä mitään ärsyttäviä kemikaaleja.  

 

Menin Kampin metroasemalle kirjoittamaan päiväkirjaani. Soitin äidille ja kerroin olevani tulossa käymään, äiti sanoi että tule vain jos siltä tuntuu.

Matkustin metrolla Rautatientorille, sieltä P- junalla Myyrmäkeen ja sieltä bussilla 565 Raappavuorelle.

Äiti ja isä olivat molemmat kotona, äiti antoi minulle sata(!) euroa eli kuukausittaiset kahdeksankymmentä euroa ja siihen vielä 20 euroa lisää. Hän antaa minulle joka viidestoista päivä 80 euroa jolla lataan matkakorttini.

 

Matkustin bussilla 574 Myyrmäkeen ja kävin Myyrmannin Ärrällä lataamassa matkakorttini.

Olen päättänyt jatkossa ladata matkakorttiini kaksi viikkoa kerrallaan; joka viidestoista päivä, kun äiti antaa minulle 80 euroa, lataan 16. – 29. päivälle seutua, ja kun saan joka kahdeskymmenestoinen päivä 130 euroa takuueläkettä, lataan vielä toiset kaksi viikkoa seutua alkaen 29. päivä ja päättyen seuraavan kuun viidestoista päivä.

Syynä tähän on se että jos maksaa hieman vähemmän tasaisin väliajoin, se tulee yksinkertaisesti halvemmaksi kuin mojauttaa kuukausi seutua ja maksaa siitä puolet kuukausirahoista.

 

Ostin Myyrmannin Citymarketista ison paketin Serlan vessapaperia, kaksi levyä Marabou Japp- suklaata ja uutta Fazer- laatua, pienen levyn jossa on makuna jääkahvi ja suklaakakku. Ostin ison maitopänikän ja hammaslankaimen, eli sellaisen kaksihaaraista haarukkaa muistuttavan muovitikun jonka päähän pingotetaan hammaslankaa ja sillä siis jynssätään hampaiden välit. Käytän kyseistä tuotetta siksi että en muuten ylettäisi poskihampaideni väleihin.

 

Palasin kotiin hyvillä mielin, laitoin tavarat paikoilleen, ja päätin että jatkaisin viikkosiivousta huomenna. Ajattelin pistää paikat kuntoon ennen kuin bestikseni Suvicita tulee yökylään.

Sen ohella pitää käydä Helsingissä, Forumin Cybershopissa ostamassa uusi lävistysrengas, sellainen 1,6- millinen ”hevosenkenkä” ja siihen sopivat lukkopallot, ja mielellään useampi tsipale koska olen taipuvainen hukkaamaan niitä.